Edellisessä kirjoituksessä käytiin läpi taimikolle tehtäviä hoitotoimenpiteitä. Entä jos tämä vaihe on jäänyt tekemättä? Entä jos vastassa on läpipääsemätön metsä? Onko peli menetetty metsän taloudellisen hyödyntämisen suhteen vai voiko asialle vielä tehdä jotain?

Aina ei ole tavoitteena saada parasta mahdollista taloudellista hyötyä metsästä. Jos kuitenkin on tarkoitus saada jonkinlaista taloudellista hyötyä metsiköstä, niin puustoa kannattaa hoitaa jo ennen ensiharvennusta. Tehtävät toimenpiteet tulisi suunnitella metsänomistajan tavoitteiden ja metsikön lähtökohdan mukaan. Metsikön käytön suunnitellussa on tärkeää selvittää mitä puulajeja metsässä kasvaa, minkä kokoisia ne ovat ja miten puut ovat sijoittuneet metsikköön.

Todennäköisesti metsikön taloudellisen jatkokäytön kannalta ensimmäinen toimenpide on metsikön raivaus raivaussahalla. Raivauksessa voidaan painottaa erilaisia asioita riippuen tulevista toimenpiteistä. Raivaus voidaan toteuttaa tulevan ensiharvennuksen mahdollistamana ennakkoraivauksena. Raivaus suoritetaan muutamaa vuotta ennen ensiharvennusta ja siinä raivataan esille kasvatuskelpoiset puut. Raivaus voidaan toteuttaa myös energiapuukorjuun mahdollistavana ennakkoraivauksena. Tällöin raivauksella poistetaan energiapuuksi kelpaamattomat puut ja ennakkoraivauksen jälkeen metsikköön tehdään energiapuuhakkuu. Näiden toimepiteiden jälkeen puut jätetään kasvamaan ja toinen harvennus suoritetaan normaalisti.

Metsikköä tarkastellessa on hyvä myös selvittää ovatko puut tasakokoisia vai löytyykö puustosta eri kokojaksoja. Hoitamattomaan metsiköön on voinut syntyä luontaisesti kaksijaksoinen metsikkö. Niissä yleisimmin päällä on joko raudus- tai hieskoivujakso ja alla on kuusijakso. Näissä jaksoissa puut ovat pituudeltaan selkeästi eri pituisia. Tällöin kannattavana vaihtoehtona on kasvattaa ensin ensimmäinen jakso ainespuukokoiseksi ja niiden hakkuun jälkeen hyödyntää alla olevat kuuset. Tarvittaessa päälimmäisen jakson puita harvennetaan, jotta jäävillä puilla on tilaa kasvaa.

Jos metsikköön on alkanut kehittyä selkeäsi useampia eri jaksoja, niin silloin on mahdollista lähteä kehittämään metsikköä erirakenteiseksi. Tällöinkin todennäköisesti kannattaa tehdä raivaus raivaussahalla. Raivauksella korostetaan haluttua rakennetta metsikössä ja valikoidaan kasvatettavia puita. Esimerkiksi tuuhean kuusialikasvoksen päältä poistetaan riukuuntuneet koivut ja lehtipuut, jolloin kuusille tulee tilaa kasvaa.

Aina on myös vaihtoehtona jättää metsikkö käsittelemättä ja katsoa mitä tapahtuu. Tämä on vaihtoehtona silloin, kun ei tavoitella taloudellista hyötyä. Hoitamattomana metsikkö todennäköisesti riukuuntuu ja siinä tapahtuu ajan kanssa luonnollista poistumaa. Luonnon tekemä karsinta puissa on hitaampaa kuin raivaussahalla tehty, joten kasvamaan jäävien puiden järeytyminen on myös hitaampaa.  

Hoitamattomana olleen metsikön ennakkoraivaus maksaa ja todennäköisesti ensiharvennuksessa ei päästä tilanteeseen, jossa metsänomistajalle jäisi rahaa. Hoitamatta jättämälläkään ensiharvennusta ei saa kannattavaksi. Puusto ei ole halutunlaiseksi kehittynyttä ja sen korjuu on hitaampaa ylitiheyden takia. Hoitamatta jättäminen ei kuitenkaan ole pitkällä aikavälillä kannattavaa, koska se vähentää myöhemmistä hakkuista saatuja tuloja tai ainakin viivästyttää niitä huomattavasti. Tietyissä tilanteissa on mahdollista saada Kemera-tukea nuoren metsän kunnostukseen, joten metsikön eri toimenpiteiden hinnat kannattaa selvittää ennen kuin tekee päätöksiä hoitamattomuuden ja hoitamisen välillä.