Varttuneessa taimikossa kannattaa tarkastella kasvaako siellä niitä puita, mitä on tarkoitus kasvattaa. Onko havupuutaimikkoon syntynyt paljon lehtipuita? Kuinka tiheänä taimia on? Onko jokaiselle tilaa kasvaa vai tulisiko tehdä valintaa kasvatettavista taimista?

Kirjoitin tällä tavalla mitä taimikosta pitäisi tarkastella edellisessä blogitekstissä, mutta mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Miksi metsäasiantuntijan yksi tärkeimmistä työkaluista on neljän metrin mittainen onkivapa?

Taimikossa olevien puiden määrä ilmoitetaan runkojen kappalemäärä hehtaarilla. Kappalemääriä mitattaessa eri puulajit eritellään, jotta saadaan tieto siitä paljon taimikossa on haluttua puulajia. Tällä hetkellä taloudellisesti kannattavaa on kasvattaa kuusia, mäntyjä ja koivuja, joten niitä suositaan taimikonhoidossa. Taimikon pääpuulajia tulisi olla suurin osa runkoluvusta, mutta lukua voidaan täydentää muilla puulajeilla, jotta taimikko on riittävän tiheä. Vaikka haluttua puulajia olisikin riittävä määrä, niin havupuutaimikkoon tulisi jättää myös lehtipuuta monipuolistamaan ja monimuotoistamaan kasvavaa puustoa. Taimikoissa, joissa pääpuulajina on mänty, tavoitetiheys on 2000-2200 kpl/ha, kuusitaimikoissa 1800-2000 kpl/ha, rauduskoivutaimikoissa 1600 kpl/ha ja hieskoivutaimikoissa 2000-2500 kpl/ha.

Mitä nämä luvut tarkoittavat oikeastaan ja miten ne määritellään? Runkoluvun mittaamiseen käytetään yleensä 4m mittaa, jolla tehdään ympyräkoealoja. Jos ihan tarkalleen halutaan tehdä mittauksia, niin mitan pituus tulisi olla 3,99m. Tämä perustuu ympyrän pinta-alaan. Koealan säteen ollessa 3,99 m syntyy noin 50m2 koeala. 50m2 koealoja menee yhteen hehtaariin 200 kappaletta, joten kun 50m2 alalla olleiden puiden lukumäärä kerrotaan 200, niin saadaan paljon runkoja on yhdellä hehtaarilla. Yhdellä 50m2 koealalla tulisi olla puita 10 kappaletta, jotta runkoja on 2000 kpl/ha. Suomessa harvemmin puut kasvavat tiukasti rivissä ja tasaisesti, joten runkojen määrän laskemiseksi hehtaarilla tulee ottaa useampi koeala ja laskea niistä keskiarvo puiden määrästä per hehtaari. Eli kun seuraavan kerran näet jonkun pyörimässä esimerkiksi onkivavan kanssa keskellä taimikkoa pyörimässä, niin kyseinen henkilö ei ole seonnut, vaan tekemässä taimikon runkolukujen laskemista.

Myös taimien etäisyydellä voidaan arvioida taimikon runkolukua. Kun tavoitteena on 2000 runkoa hehtaarilla, niin puiden väliset etäisyydet tulisi olla noin 2,5 metriä. Tämä etäisyys perustuu siihen, että yhden puun ympärillä olevan tilan säde on noin 1,26 metriä. Kun lasketaan säteen mitalla ympyrälle pinta-ala, niin yhdellä puulla on tilaa kasvaa noin 5 m2. Ja kun puiden pinta-alalla jaetaan hehtaari, niin puita mahtuu hehtaarille 2000 kappaletta. Kun haluaa arvioida taimikon runkolukua kulkiessa taimikossa, niin kannattaa laskea monta askelta ottaa 2,5 metrin matkalla. Kun tietää askelten määrän, niin voi arvioida kävellessä onko taimia riittävästi, sopivasti tai liian paljon riippuen monta taimea tulee vastaan 2,5 metrin matkalla.

Taimikossa tiheydet voivat olla useita tuhansia puita enemmän kuin mitkä ovat tavoitetiheydet. Haluttuun tiheyteen pääsemiseksi tulisi siis ylimääräiset taimet poistaa. Tällöin taimet saavat riittävästi tilaa kasvaa ja kehittyä ennen ensimmäistä harvennusta. Liian tiheässä kasvavassa taimikossa taimilla ei ole riittävästi tilaa taimen juurilla ja latvukselle kasvaa. Esimerkiksi jos runkoluku on 4000 kpl/ha, niin tällöin yhdellä taimella on tilaa kasvaa 2,5m2 ja tällöin puiden väliset etäisyydet ovat noin 1,8 metriä. Tai jos runkoluku on 10000 kpl/ha, niin tällöin yhdellä taimella on tilaa kasvaa vajaa 1m2 ja tällöin puiden väliset etäisyydet ovat noin 1,1 metriä.

Taimikon tiheyden laskemisella haluttuun tavoitetiheyteen on vaikutusta myös kannattavuudelle. Puiden laatu on parempaa kuin hoitamattomassa metsikössä. Laadun ollessa parempaa, niin hakkuusta saatava puutavara on arvokkaampaa. Kun taimilla on tilaa kasvaa, niin puusto järeytyy nopeammin kuin ahtaasti kasvaessa. Tämä tarkoittaa sitä, että ensiharvennuksessa kuten muissakin harvennuksissa saadaan korjattua arvokkaampaa puutavaraa.