Metsätaloudessa aika on rahaa

Näin kevään korvalla moni metsänomistaja miettii metsäasioiden kuntoon saattamista. Tähän tarpeeseen aloitamme kirjoittamaan blogia erilaisista metsäasioista, ja tällä kertaa aloitammekin metsäsuunnitelmasta.

Metsäsuunnitelma, tuo kallis nippu paperia, on sana, joka toistuu usein metsäasioista puhuttaessa. Puukauppoja suunnitellessa sitä moni kyselee ja on siitä Metsään.fi:stäkin joku tainnut mainita. Sinällään sana onkin melko harhaanjohtava, koska yksinään se ei vielä tarkoita mitään. Metsäsuunnitelmia onkin miltei niin monta erilaista kuin on tarjoavia yrityksiä. Sisällössä ja tarkkuudessakin on merkittävästi eroja ja metsäsuunnittelun tärkeimmät työkalut ovatkin asiakkaan tavoitteet ja asiantunteva metsäsuunnittelija.

Metsäsuunnitelmaa tilattaessa on hyvä huomioida, kuka sitä suunnitelmaa tekee ja mitkä intressit suunnittelevalla taholla voi olla. Pahimmillaan tarkoituksena on vain käydä kauppaa toisten pääomalla. Vaihtoehtoja on runsaasti ja suurin piirtein jokainen metsään liittyvä yritys tarjoaa jonkinlaista suunnitelmaa. Mutta mistä sitten pitäisi maksaa?

Toimintaympäristö lienee oleellista tunnistaa ennen metsäpalveluiden hankkimista. Metsäalan toimintaympäristö on pitkään ollut (eri variaatioissaan) seuraavan kaltainen; metsänomistajan keskitetty edustajataho, puuta käyttävä taho sekä valtiollinen valvova taho, joka harrasti vielä liiketoimintaa sivussa. Erinäisten lainsäädännöllisten ja valinnan vapautta lisäävien uudistusten jälkeen taisi huhujen mukaan hienoinen kilpailun vääristäminen vähentyä. Tällä hetkellä metsää omistavilla henkilöillä ja yrityksillä onkin runsaasti vaihtoehtoja puolueettomissa yrityksissä palveluntarjoajaksi.

Puuntuotantosuunnitelma on sana, jolla voisi kuvailla yksinkertaisimmillaan metsäsuunnitelmana tarjottavaa paperia, joka sisältää kartan, puuston tunnuslukuja ja suuntaa antavia toimenpidesuunnitelmia suuntaa-antavalla tarkkuudella. Tämän kaltaisia tuotteita on valitettavan paljon markkinoilla ja sellaisen teossa saattaa ne asiakkaan toiveet ja tavoitteetkin unohtua. Tätä kuitenkin joku jo metsäsuunnitelmaksikin kutsuu, ja ostajalla tarvitsee tässä asiassa olla kaksi silmää, kun hinnasta puhutaan. Toimenpide-ehdotus on myös jo hieman kuvaavampi sana, mutta yleensä tässäkin tarkkuus jää vaaditusta. Esimerkiksi metsänomistajan on hyvä tiedostaa maksuttoman Metsään.fi -aineistonkin olevan suuntaa-antavaa raakadataa pahimmillaan kymmenen vuoden takaa, joten sinällään aineistosta ei kannata vielä kovin tarkkoja johtopäätöksiä vetää.

Huonolla suunnittelulla on merkittäviä seurauksia tuottohakuiselle metsänomistajalle

Metsäsuunnitelman tulisi sisältää ainakin seuraavia tietoja; puuston inventointitiedot kuvioittain, yhteenvedot ja laskelmat puuston kehityksestä sekä taloudelliset laskelmat toimenpiteistä ja niiden ajankohdista asiakkaan tavoitteiden mukaisiksi. Nämä ovat vähintäänkin minimitietoja, jotta voidaan puhua edes jonkinlaisesta suunnitelmasta.

Metsäsuunnitelman laajuutta voidaankin sitten sovittaa tarpeiden ja tavoitteiden mukaisiksi. Oleellista olisikin kartoittaa ja tietää myös puuston ja ympäristön kunto- ja olosuhdetekijät, korjuukelpoisuudet, luontoarvot sekä mahdolliset rajoittavat (lue; yleensä toimintatapaa muuttavat) olosuhteet. Hyvässä suunnitelmassa kartoitetaan mm. riskienhallintaa kokonaisvaltaisesti ja sovitetaan haluttuja asioita yhteen, vaikka riistan ja keräilytuotteiden tuottamiseksi puuntuotannon kanssa. Hakkuutapoja ja vaihtoehtoja on monia, mutta tasapainoilu niiden välillä tarvitsee riskien tunnistamista. Riskien tunnistamisesta asiakkaan kannattaakin jo hieman korvausta maksaa, koska puolueeton ammattilainen voi nähdä asioita, joita ei itse osaisikaan katsoa. Olisiko omassa metsässä arvokkaita luontokohteita, joista voisi saada käypää korvausta lähelle markkinahintaa? Voisinko saada tukea toimenpiteisiin tai mitä maksaa, jos viivyttelen nyt vuoden? Hyvässä suunnitelmassa asiakkaalle on tuotettu laadukkaat laskelmat parhaan käytettävissä olevan tiedon pohjalta ennustettaessa tulevaisuuden tulo- ja menovirtoja. Tämä helpottaa myös muun talouden kokonaisvaltaisessa suunnittelussa, esimerkiksi pääomatulojen ja verotuksen osalta. Ja taitaa joskus sitä asiakastakin kiinnostaa, mitä mahdollisuuksia omassa metsässä on esimerkiksi virkistyksen tai keräilyn kannalta.

Etämetsänomistajalle huolellisesti tehty metsäsuunnitelma on hyvä kartoitus ja kattava opaskirja omaan metsään, metsän käytön  mahdollisuuksista ja reunaehdoista, lisätietoineen ja selityksineen. Suunnitelma voidaan kirjoittaa ymmärrettäväksi, vaikka ei varsinaista metsäosaamista olisikaan. Näin myös asiakkaan ja ammattilaisen välillä on helppo puhua samaa kieltä molempien tietäessä mitä tässä nyt tarkoitetaan. Karkeasti voisikin sanoa, että mitä kauempana metsästään asuu, sitä suuremmalla syyllä metsäsuunnitelmaan kannattaa panostaa. Mahdollisessa sukupolvenvaihdostilanteessakin ja perinnössä on ensiarvoisen tärkeää tietää, mitä siellä metsässä on ja millaisia vaihtoehtoja se tarjoaa.

Tässä kohtaa kysynkin, onko metsäsuunnitelma niin kallis nippu paperia, jos sen tilaa puolueettomalta yritykseltä, asiantuntevalta suunnittelijalta ja se tuottaa kaiken tiedon lisäksi itsensä moninkertaisesti takaisin. Tilaa metsäsuunnitelmasi meiltä ja tiedät mitä olet ostamassa!

P.S Mobiilissa ja näyttöpäätteellä on mukava selailla omaa suunnitelmaa, mutta toki se perinteinen paperinenkin on hyvä tapa.

Kirjoittaja on Arttu Huhtanen, ATCoWork Oy:n metsäasioista vastaava yrittäjä.